Hakulomakkeelle
39 kuvaa Näytetään kuvat 1 - 30.
1. Toisen linjan ja Castreninkadun kulmatalo puutorneineen rakennettiin 1893 suunnittelijana Ernst Lodenius. Tarinan mukaan talon on rakennuttanut venäläinen upseeri huvilakseen. Talossa on asunut mm. Sokeainkoulun johtaja. Rakennuksen omistaa Helsingin kaupunki ja siinä toimii mm. Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyökeskus Snellu.
2. Puutalo kuvattuna Hämeentieltä. Näkinkatu 3:n tontilla oli kaksi puurakennusta. Talot oli rakennettu vuosisadan vaihteessa Työväen as. oy Kanervan toimesta. Rakennukset purettiin ja tontilla on nykyisin Saalem-seurakunnan tilat, jotka valmistuivat 1977.
3. Puutalo kuvattuna Sörnäisten rantatieltä. Näkinkatu 3:n tontilla oli kaksi puurakennusta. Talot oli rakennettu vuosisadan vaihteessa Työväen as. oy:n Kanervan toimesta. Rakennukset purettiin ja tontilla on nykyisin Saalem-seurakunnan tilat, jotka valmistuivat 1977.
4. Puutalon pääty ja rautaportti, takana piharakennus. Näkinkatu 3:n tontilla oli kaksi puurakennusta. Talot oli rakennettu vuosisadan vaihteessa Työväen as. oy:n Kanervan toimesta. Rakennukset purettiin ja tontilla on nykyisin Saalem-seurakunnan tilat, jotka valmistuivat 1977.
5. Puutalo Wallininkadun ja Toisen linjan kulmassa. Kulmatontin osti 1907 Helsingin kaupungilta H. Syväranta, joka rakensi paikalle puutalon ja vuokrasi talosta asuntoja mm. Venäjän alamaisille ja muhametinuskoisille. Apteekkari O. V. Durchmann omisti talon 1910-luvulle. Talo purettiin 1980 ja kortteliin rakennettiin Kaupunkiliiton toimitalo, joka myöhemmin muuttui Kuntainliiton toimitaloksi.
6. Kolmikerroksinen kivitalo Wallininkadulla. Rakennuksen omisti O. W. Degerlund vuosisadan vaihteessa ja vuokralaisina oli työväestöä kunnes hän myi talon 1917 August Tillanderille. Tällöin osa taloa muodostui kivennäisvesitehtaaksi. Vuonna 1920 talossa oli 48 huonetta asuinkäytössä. Raajarikkoisten omistukseen talo siirtyi 1930. Rakennus purettiin 1980 ja kortteliin rakennettiin Kaupunkiliiton toimitalo, joka myöhemmin muuttui Kuntainliiton toimitaloksi.
7. Kalevan talo Hämeentien ja Kolmannen linjan kulmassa. Talo tunnettiin myös nimellä "Valiolan talo". Upean tiilitalon on suunnitellut arkkitehti Väinö Vähäkallio ja se valmistui 1913. Vuosiluku on myös talon päädyssä. Talossa toimi pitkään elokuvateatteri Kaleva. Tiloissa oli tilapäinen sotasairaala 1918. Talossa on myös toiminut radioamatöörien 1924 perustama lähetyasema Radiola.
8. Keskellä oleva talo Hämeentien ja Kaikukujan kulmassa valmistui 1912. Sen suunnitteli Leuto A. Pajunen. Oikealla oleva As. Oy Tasanko valmistui 1911, suunnittelijoina von Essen, Kallio ja Ikäläinen.
9. Tyhjä tontti Hämeentien ja Neljännen linjan kulmassa kesällä 1974. Hämeentien ja Toisen linjan puutalot tuhoutuivat 26. helmikuuta 1944 Jatkosodan viimeisessä suurpommituksessa. Kuvan keskellä oleva punatiilinen rakennus on siipirakennus Viides linja 4:n Elannon henkilökunnalle rakentamasta ja 1926 valmistuneesta osasta, arkkitehtina Väinö Vähäkallio. Tyhjällä tontilla on nykyisin asuinrakennus.
10. Thalia ja Pegasos -veistos Helsingin Kaupunginteatterin edustalla. Vuonna 1966 järjestettyyn veistoskilpailuun osallistui 54 ehdotusta, joista palkintolautakunta valitsi ensimmäiselle sijalle Kari Juvan teoksen. Veistos on pystytetty vuonna 1970 ja sen materiaalina on pronssi.
11. Asuin- ja myymälärakennus Vallilantien ja Keuruuntien kulmassa. Rakennuksen on piirtänyt Arthur E. Nikander ja se valmistui kahdessa osassa vuosina 1913 ja 1915. Kuvanottohetkellä 1974 kulmassa oli maitokauppa. Nykyisin (2003) siinä toimii filmiyhtiö. Talo edelleen asuinkäytössä.
12. Mansardikattoinen puurakennus Vallilantien ja Keuruuntien kulmassa kuvattuna kesällä 1974. Kulmatontilla olevan talon on piirtänyt Leuto A. Pajunen ja se valmistui 1914. Tontin oli vuokrannut työmies D. Hänninen, joka rakennutti siihen asuintalon. Aikanaan tiloissa toimi suutarinverstas. Melkein kulmassa, Vallilantien puolella oleva ovi johtaa nykyiseen ravintolaan Pikku Vallilaan, jonka toimittaja Knud Möller ja hänen vaimonsa Taru perustivat 1986. Omistajat ovat vaihtuneet vuosien saatossa. Talon omistaa Helsingin kaupunki.
13. Vallilantie 17 pihanäkymä lauta-aidan takaa.Talo on Puu-Vallilan nuoremmasta päästä - se valmistui vasta 1923, suunnittelijana Walter Fyrqvist. Talossa asutaan edelleen.
14. Vuonna 1910 valmistunut asuinrakennus Vallilantiellä. Talon on suunnitellut Toivo Pajunen. Puu-Vallilassa asui paljon hevosajureita, niin myös tässä talossa. Talo on edelleen asuinkäytössä.
15. Vallilantie 23:n vielä käytössä olevan asuintalon on piirtänyt Karl Nyman ja se valmistui 1913. Talon omistaa Helsingin kaupunki.
16. Karl Nymanin piirtämän, 1913 valmistuneen asuinrakennuksen pääty. Talon omistaa Helsingin kaupunki.
17. Asuinrakennus Päijänteentien ja Suvannontien kulmassa. Talo tunnettiin aikanaan Sinisenä talona värinsä mukaan. Talo valmistui 1920 ja sen on suunnitellut Konsta Onnela. Rakennus on täysin saneerattu sisältäen kaikki mukavuudet.
18. Puu-Vallilan pihaidylliä Suvannontien ja Vallilantien kulmassa kesällä 1974. Korttelin talojen pihat ovat puistomaisia ja useassa pihassa on marjapensaita ja omenapuita. Kuvan talot on piirtänyt T. Ahrenberg 1913 ja se on edellen asuinkäytössä.
19. Asuinrakennus Vallilantien ja Suvannontien kulmassa. Korkealla kivijalalla oleva kulmatalo valmistui 1910 ja sen on suunnitellut K.F. Andersson. Talo myytiin 1930-luvulla suutari O.E. Karjulalle, joka perusti kivijalkaan Suvannontien puolelle suutarinliikkeen. Nykyisin sen tilalle on tullut hieroja. Talo on edelleen asuinkäytössä.
20. Puisia asuinrakennuksia Vallilantiellä. Molemmat talot on piirtänyt Toivo Pajunen ja ne valmistuivat 1910. Etummaisen talon rakennutti kauppias Johannes Wirmalainen. Rakennus olikin suvun omistuksessa kymmeniä vuosia. Talot ovat edelleen asuinkäytössä.
21. Puinen asuinrakennus Vallilantien ja Vanajantien kulmassa. Talo valmistui 1910 ja suunnittelusta vastasi A. Miettinen. Tontin vuokrasi työnjohtaja J. Salmi, joka rakennutti asuintalon. Omistajat vaihtuivat usein. Kulmahuoneistossa toimi mm. Pellon sekatavarakauppa ja myöhemmin Kaken lihakauppa. Nykyisin talossa on vain asuntoja.
22. Vanajantien ja Vallilantien kulmatalo. Rakennus valmistui työnjohtaja J. Salmen rakennuttamana ja A. Miettisen suunnittelemana 1910. Kulmassa oleva ovi johti Pellon sekatavarakauppaan ja myöhemmin Kaken lihakauppaan. Nykyisin talossa ei ole kauppaa.
23. Vanajantie 5:n asuintalo valmistui 1913. Suunnittelijana Albert Nyberg ja rakennuttajina rakennusmestari K. Lappalainen ja muurari E. Nysten. Talo on edelleen asuinkäytössä.
24. Inarintie 5, 7 ja 9 asuinrakennukset. Osittain kaksikerroksiset puutalot ovat valmistuneet 1911 ja 1912, suunnittelijoina H. Jonsson ja Toivo Pajunen. Rakennukset ovat edelleen asuinkäytössä ja ne ovat Helsingin kaupungin omistuksessa. Vasemmalla olevassa parakkimaisessa talossa toimii Pelastusarmeijan turvakoti miehille.
25. Lohjantie 6 ja 4 puiset asuinrakennukset valmistuivat 1915, suunnittelijana Sulo Helenius. Rakennukset edelleen asuinkäytössä.
26. Inarintie 17 asuintalo valmistui 1912 suunnittelijana Kaarlo F. Ek. Inarintie 19 valmistui samana vuonna suunnittelijana Hannes Kuittinen. Molemmat talot omistaa Helsingin kaupunki ja ne ovat edelleen asuinkäytössä.
27. Inarintie 19:n asuintalo valmistui 1912. Rakennuksen suunnitteli Hannes Kuitunen. Talo on edelleen asuinkäytössä omistajana Helsingin kaupunki.
28. Liike- ja asuintalo Keiteleentiellä. Rakennuksen on piirtänyt Veikko Kauppinen ja se valmistui 1951. Kivitalon yläosassa on asuntoja. Kulmassa ollut K-kauppa on poissa ja liikehuoneisto tyhjillään syyskuussa 2003.
29. Inarintie 21:n rakennus kesällä 1974. Talo valmistui 1912 suunnittelijana Toivo Pajunen. Talon omistaa Helsingin kaupunki. Rakennus on edelleen asuinkäytössä. Kivijalassa oleva liiketila suljettu ja sivuportaat purettu.
30. Asuinrakennuksia Ähtärintiellä. Ähtärintie 4 on piirtänyt Kaarlo F. Ek ja se valmistui 1912. Ähtärintie 6 valmistui samana vuonna suunnittelijana Alfred Ahlström. Talot olivat varsinkin ajureiden asuntoina ja kumpaankin taloon kuului hevostallit. Molemmat talot ovat Helsingin kaupungin omistuksessa ja edelleen asuinkäytössä. Kuvan vasemmassa laidassa Mäkelänkatu 21 kivitalo.

Max 30 kuvaa kerralla.
Näytä seuravat  30